KCI V.A.C. VIA Gebrauchsanweisung Seite 298

• Potilaat, joilla haavan hemostaasi ei ole riittävä
• Potilaat, joille on annettu antikoagulantteja tai trombosyyttiaggregaation estäjiä
• Potilaat, joilla kudospeite ei riitä peittämään verisuonirakenteita
Jos V.A.C. -hoito on määrätty potilaille, joiden verenvuotokomplikaatioiden vaara on lisääntynyt, heitä on
®
hoidettava ja tarkkailtava hoitavan lääkärin määräämässä hoitoympäristössä.
Jos aktiivinen verenvuoto alkaa äkillisesti tai runsaana V.A.C.
havaitaan näkyvää (kirkkaan punaista) verta, lopeta V.A.C.
tyrehdyttämään verenvuoto ja kutsu lääkintäapua heti paikalle. V.A.C.
käyttää verisuonivuotojen ehkäisemiseen, minimointiin eikä tyrehdyttämiseen.
• Suojaa verisuonet ja elimet: Kaikki haavassa tai sen ympärillä olevat paljaat verisuonet tai
pintaverisuonet ja elimet on peitettävä ja suojattava kokonaan ennen V.A.C
Varmista aina, etteivät V.A.C.
kudoksen käyttö paksuna kerroksena antaa tehokkaimman suojauksen. Jos paksua kerrosta luonnollista
kudosta ei ole käytettävissä tai sen käyttö ei ole kirurgisesti mahdollista, suojakerros voidaan hoitavan
lääkärin harkinnan mukaan vaihtoehtoisesti tehdä useista kerroksista ohutta, tarttumatonta materiaalia
tai biovalmistekudoksesta. Mikäli käytetään tarttumattomia materiaaleja, varmista, että ne on kiinnitetty
hyvin, jotta ne suojaavat koko hoidon ajan.
Hoitoa aloitettaessa on kiinnitettävä huomiota myös alipaineasetukseen ja hoitotapaan.
Suurien haavojen hoidossa on oltava varovaisia, sillä suonia voi olla paikoissa, jotka eivät ole suoraan
havaittavissa. Potilasta on tarkkailtava kiinteästi verenvuoron varalta hoitoympäristössä, jonka hoitava
lääkäri katsoo soveltuvan tarkoitukseen.
• Infektoituneet verisuonet: Infektio voi syövyttää verisuonia ja heikentää verisuonten seinämiä, mikä
voi lisätä alttiutta abraasion tai manipulaation aiheuttamalle suonivauriolle. Infektoituneet verisuonet
muodostavat komplikaatioriskejä, joihin sisältyy verenvuoto, joka voi kontrolloimattomana johtaa
kuolemaan. V.A.C. -hoitoa käytettäessä infektoituneiden tai mahdollisesti infektoituneiden verisuonien
®
välittömässä läheisyydessä on noudatettava äärimmäistä varovaisuutta. (Katso Suojaa verisuonet ja
elimet -kohta edellä.)
• Hemostaasi, antikoagulantit ja trombosyyttiaggregaation estäjät: Jos haavan hemostaasi ei
ole riittävä, potilaalla on lisääntynyt verenvuotovaara, joka voi kontrolloimattomana johtaa kuolemaan.
Tällaisia potilaita on hoidettava ja tarkkailtava hoitoympäristössä, jonka hoitava lääkäri katsoo
soveltuvan tarkoitukseen.
Hoidossa on noudatettava varovaisuutta, kun potilaille on annettu antikoagulanttiannoksia tai
trombosyyttiaggregaation estäjäannoksia. Niiden arvellaan lisäävän verenvuodon riskiä (määräytyy
haavatyypin ja kompleksisuuden mukaan). Hoitoa aloitettaessa on kiinnitettävä huomiota
alipaineasetukseen ja hoitotapaan.
• Haavakohtaan asetettavat, verenvuotoa tyrehdyttävät aineet: Ompeleettomat hemostaattiset
aineet (esimerkiksi luuvaha, liukeneva gelatiinisieni tai ruiskutettava haavansulkija) voivat rikki
mennessään lisätä verenvuotovaaraa, mikä voi kontrolloimattomana johtaa kuolemaan. Tällaisten
aineiden irtoaminen on estettävä. Hoitoa aloitettaessa on kiinnitettävä huomiota alipaineasetukseen ja
hoitotapaan.
• Terävät reunat: Luunsirut tai terävät reunat voivat aiheuttaa vammoja puhkaisemalla suojaesteitä,
suonia tai elimiä. Vamma voi aiheuttaa verenvuotoa, joka voi kontrolloimattomana johtaa kuolemaan.
Varo haavan sisäisten kudosten, suonten tai elinten mahdollista siirtymistä. Se voi lisätä kosketusvaaraa
teräviin reunoihin. Ennen V.A.C.
alueelta tai peitettävä, jotta ne eivät puhkaise verisuonia tai elimiä. Mikäli mahdollista, vähennä vakavan
tai hengenvaarallisen vamman vaaraa tasoittamalla ja peittämällä kaikki jäljelle jäävät reunat sen
varalta, että rakenteet sattuisivat siirtymään. Ole varovainen poistaessasi sidoksen osia haavasta, jotta
suojaamattomat terävät reunat eivät vahingoita haavakudosta.
Infektoituneet haavat: Infektoituneita haavoja on tarkkailtava erityisen huolellisesti. Niiden sidokset
on ehkä tarpeen vaihtaa useammin kuin infektoitumattomien haavojen. Tämä määräytyy haavan tilan ja
hoitotavoitteiden mukaan. Lue lisätietoja sidoksen vaihtotiheydestä sidoksen asettamisohjeista (tämän
käyttöohjeen sivu 294). Kuten haavanhoidossa yleensä, lääkärien ja potilaiden/hoitajien on tarkkailtava
potilaan haavaa, haavan reuna-alueen kudosta ja tulehdusnestettä infektion, pahenevan infektion tai
muiden komplikaatioiden merkkien varalta. Merkkejä infektiosta ovat esimerkiksi kuume, aristus, punoitus,
turvotus, kutina, ihottuma, lisääntynyt lämmöntunne haavassa tai haavan reuna-alueilla, märkäerite tai
-sidokset ole suorassa kosketuksessa verisuoniin tai elimiin. Luonnollisen
®
-hoidon suorittamista terävät reunat ja luunsirut on poistettava haava-
®
290
-hoidon aikana, tai letkuissa tai säiliössä
®
® -hoito heti, jätä sidos paikalleen, pyri
-hoitoyksiköitä ja -sidoksia ei saa
®
-hoidon antamista.
.®