Saunahuoneen Ilmanvaihto; Kiuasteho; Saunahuoneen Hygienia; Ventilation I Bastun - Harvia AFB4 Gebrauchs- Und Montageanleitung

FI

2.2. Saunahuoneen ilmanvaihto

Saunahuoneen ilman tulisi vaihtua kuusi kertaa tun-
nissa. Kuvassa 8 on esimerkkejä saunahuoneen il-
manvaihtoratkaisuista.
Koneellinen ilmanvaihto
Mekanisk ventilation
Kuva 8.
Bild 8.
A. Tuloilmaventtiilin sijoitusalue. Jos ilmanvaihto
on koneellinen, sijoita tuloilmaventtiili kiukaan
yläpuolelle. Jos ilmanvaihto on painovoimainen,
sijoita tuloilmaventtiili kiukaan alapuolelle tai
viereen. Tuloilmaputken halkaisijan tulee olla
50–100 mm.
B. Poistoilmaventtiili. Sijoita poistoilmaventtiili
mahdollisimman kauas kiukaasta ja lähelle
lattiaa. Poistoilmaputken halkaisijan tulisi olla
kaksi kertaa tuloilmaputken halkaisijaa suu-
rempi.
C. Mahdollinen kuivatusventtiili (suljettu lämmit-
tämisen ja saunomisen aikana). Saunan voi
kuivattaa myös jättämällä oven auki saunomi-
sen jälkeen.
D. Jos poistoilmaventtiili on pesuhuoneen puolella,
saunan oven kynnysraon tulee olla vähintään
100 mm. Koneellinen poistoilmanvaihto olisi
suotavaa.

2.3. Kiuasteho

Kun seinät ja katto ovat paneelipintaiset ja paneelien
takana on riittävä eristys, kiukaan teho määritetään
saunan tilavuuden mukaan. Eristämättömät seinä-
pinnat (tiili, lasitiili, lasi, betoni, kaakeli yms.) lisää-
vät kiuastehon tarvetta. Lisää saunan tilavuuteen
1,2 m³ jokaista eristämätöntä seinäpintaneliötä koh-
ti. Esim. 10 m³ saunahuone, jossa on lasiovi vastaa
tehontarpeeltaan n. 12 m³ saunahuonetta. Jos sau-
nahuoneessa on hirsiseinät, kerro saunan tilavuus
luvulla 1,5. Valitse oikea kiuasteho taulukosta 2.

2.4. Saunahuoneen hygienia

Suosittelemme käyttämään saunoessa laudeliinoja,
jotta hiki ei valuisi lauteille.
Vähintään puolen vuoden välein kannattaa saunan
lauteet, seinät ja lattia pestä perusteellisesti. Käytä
juuriharjaa ja saunanpesuainetta.
Pyyhi kiuas pölystä ja liasta kostealla liinalla. Pois-
ta kalkkitahrat kiukaasta 10 % sitruunahappoliuok-
sella ja huuhtele.
16
SV

2.2. Ventilation i bastun

Luften i bastun borde bytas sex gånger per timme.
Bild 8 visar exempel på ventilation av bastun.
Painovoimainen ilmanvaihto
Naturlig ventilation
A. Placering av tilluftsventil. Om ventilationen
är maskinell placeras tilluftsventilen ovanför
aggregatet. Vid självdragsventilation placeras
tilluftsventilen under eller bredvid aggrega-
tet. Tilluftsröret bör ha en diameter på 50–
100 mm.
B. Frånluftsventil. Placera frånluftsventilen så
långt från aggregatet och så när golvet som
möjligt. Frånluftsröret bör ha en diameter som
är två gånger större än tilluftsrörets.
C. Eventuell torkventil (stängd under uppvärm-
ning och bad). Bastun kan också torkas genom
att lämna dörren öppen efter badandet.
D. Om frånluftsventilen är i badrummet bör
bastudörren ha en springa på minst 100 mm
nertill. Maskinell ventilation rekommenderas.

2.3. Aggregateffekt

När väggarna och taket är panelade och det finns
en tillräcklig isolering bakom panelerna fastställs ef-
fekten enligt bastuns yta. Väggytor utan isolering
(tegel, glas, betong, kakel osv.) kräver ökad aggre-
gateffekt. Lägg till 1,2 m³ till bastuns yta för varje
kvadrat väggyta utan isolering. T.ex. en bastu med
glasdörr på 10 m³ motsvarar ca 12 m³ till effekt-
behovet. Om bastun har stockväggar multipliceras
bastuns yta med 1,5. Välj rätt aggregateffekt i ta-
bell 2.

2.4. Bastuhygien

Vi rekommenderar att sitthanddukar används i bas-
tun så att inte svett rinner på lavarna.
Tvätta bastuns lavar, väggar och golv omsorgs-
fullt med minst ett halv års mellanrum. Använd
skurborste och tvättmedel för bastu.
Torka damm och smuts av aggregatet med en fuk-
tig duk. Avlägsna kalkfläckar från aggregatet med
10 % citronsyrelösning och skölj.