Löylynheitto; Löylyvesi; Saunahuoneen Lämpötila Ja Kosteus; Saunomisohjeita - Harvia V45E Gebrauchs- Und Montageanleitung

FI
1.4. Löylynheitto
Saunan ilma kuivuu lämmetessään ja sen vuoksi
sopivan kosteuden aikaansaamiseksi on tarpeellista
heittää kiukaan kuumille kiville vettä.
Veden määrällä säädetään sopiva löylykosteus.
Kun ilman kosteus on sopiva, kylpijän iho hikoilee ja
saunassa on helppo hengittää. Kylpijän tulee heittää
löylyvettä pienellä kipolla tunnustellen ihollaan ilman
kosteuden vaikutusta. Liian korkea kuumuus ja kos-
teuspitoisuus tuntuvat epämiellyttävältä.
Pitkäaikainen oleskelu kuumassa saunassa aihe-
uttaa kehon lämpötilan kohoamisen, mikä saattaa
olla vaarallista.
Löylykipon tilavuus saa olla korkeintaan 0,2 l. Kiukaal-
le ei saa heittää tai kaataa kerralla suurempaa mää rää
vettä, sillä liiallinen vesimäärä saattaa höyrystyessään
lentää kiehuvan kuumana kylpijöiden päälle.
Varo myös heittämästä löylyä silloin, kun joku on
kiu kaan läheisyydessä, sillä kuuma höyry saattaa
aiheuttaa palovamman.
1.4.1. Löylyvesi
Löylyvetenä tulee käyttää vettä, joka täyttää talo-
usvedelle annetut laatuvaatimukset.
Veden laatuun oleellisesti vaikuttavia tekijöitä ovat:
humuspitoisuus (väri, maku, saostumat); suosi-
•
tus alle 12 mg/l.
rautapitoisuus (väri, haju, maku, saostumat);
•
suositus alle 0,2 mg/l.
kovuus; tärkeimmät aineet ovat mangaani (Mn)
•
ja kalsium (Ca) eli kalkki, suositus mangaanille
alle 0,05 mg/l ja kalsiumille alle 100 mg/l.
Kalkkipitoisesta löylyvedestä jää vaalea tahnamai-
nen kerros kiukaan kiviin ja metallipinnoille. Kivien
kalkkeutuminen heikentää löylyominaisuuksia.
Rautapitoisesta vedestä jää kiukaan pintaan ja vas-
tuksiin ruosteinen kerros, joka aiheuttaa syöpymistä.
Humus- ja klooripitoisen veden sekä meriveden
käyt tö on kielletty.
Löylyvedessä voi käyttää ainoastaan löylyveteen
tarkoitettuja hajusteita. Noudata pakkauksen anta-
mia ohjeita.
1.4.2. Saunahuoneen lämpötila ja kosteus
Ilman lämpötilan ja kosteuden mittaamiseen on saa-
tavana mittareita, jotka soveltuvat saunakäyttöön.
Koska jokainen ihminen kokee löylyn vaikutuksen eri
tavalla, ei voida antaa tarkkoja saunomislämpötiloja
tai kosteusprosentteja, jotka olisivat yleispäteviä
– sisäinen tunne on kylpijän paras mittari.
Saunahuoneeseen tulee järjestää asianmukainen
ilmanvaihto, sillä saunan ilman tulee olla hapekasta
ja helposti hengitettävää. Katso kohta 2.4. "Sauna-
huoneen ilmanvaihto".
Ihmiset kokevat saunomisen terveelliseksi ja vir-
kistäväksi. Sauna puhdistaa, lämmittää, rentout taa,
rauhoittaa, lievittää ahdistusta ja antaa rauhalli sena
paikkana mahdollisuuden mietiskelyyn.

1.5. Saunomisohjeita

Aloita saunominen peseytymisellä. Suihkussa
•
käynti saattaa riittää.
Istu löylyssä niin kauan kun tuntuu mukavalta.
•
Hyviin saunatapoihin kuuluu, että huomioit
•
muut saunojat häiritsemättä heitä äänekkäällä-
käytökselläsi.
Älä aja muita lauteilta liiallisella löylyllä.
•
Unohda kiire ja rentoudu!
•
8
SV

1.4. Kastning av bad

Luften i bastun blir torrare när den värms upp. För
att uppnå lämplig luftfuktighet är det nödvändigt att
kasta bad på de heta stenarna.
Luftfuktigheten ökar ju mera vatten man kastar
på stenarna. Luftfuktigheten är lagom. när huden
börjar svettas och det är lätt att andas. Kasta lite
bad åt gången med en liten skopa och känn efter hur
fuktigheten påverkar dig. En alltför hög temperatur
och luftfuktighet känns obehaglig.
Långvarigt badande i en het bastu höjer kropps-
temperaturen och kan vara farligt.
Badskopan skall rymma högst 0,2 l. Kasta eller
häll inte mer än så åt gången, eftersom hett vatten
då kan stänka upp på badarna.
Kasta inte heller bad när någon är i närheten av
aggregatet, eftersom den heta ångan kan orsaka
brännskador.

1.4.1. Vattenkvalitet

Vattnet som kastas på bastustenarna skall uppfyl la
kvalitetskraven på bruksvatten.
De faktorer som främst på verkar vattenkvaliteten
är följande:
humushalten (färg, smak, avlagringar); rekom-
•
mendation under 12 mg/l.
järnhalt (färg, lukt, smak, avlagringar); rekom-
•
mendation under 0,2 mg/l.
hårdhet; viktigaste ämnen är mangan (Mn) och
•
kalcium (Ca), d.v.s. kalk; rekommendation för
mangan 0,05 mg/l och för kalcium under 100 mg/l.
Kalkhaltigt vatten lämnar en ljus, krämig avlagring
på bastustenar och metallytor. Förkalkning försämrar
bastuns egenskaper.
Järnhaltigt vatten lämnar en avlagring av rost på
stenarna och motstånden, vilket orsakar korrosion.
Det är förbjudet att använda humus- och klorhaltigt
vatten samt havsvatten.
Endast doftämnen som är avsedda för bastubadvatten
får användas. Följ förpackningens anvisningar.

1.4.2. Temperatur och luftfuktighet

För mätning av temperatur och luftfuktighet finns
separata mätare som lämpar sig för bruk i bastur.
Eftersom var och en upplever bastun och effekterna
av att kasta bad på sitt eget individuella sätt, kan
ingen exakt och allmängiltig "optimal" badtempe ratur
och luftfuktighet anges – badarens välbe fin nande är
den bästa mätaren.
Ventilationen i bastun bör vara väl ordnad. Luften i
bastun skall vara syrerik och lätt att andas. Se punkt
2.4. "Ventilation".
Ett bastubad känns hälsosamt och uppfriskande.
Bastun gör dig ren, varm, avslappnad och lugn och
är en utmärkt plats för stilla funderingar och kon-
templation.

1.5. Badanvisningar

Börja bastubadandet med att tvätta dig. En
•
dusch kan vara tillräcklig.
Sitt i bastun så länge det känns behagligt.
•
Det hör till god bastused att ta hänsyn till andra
•
badare, t.ex. genom att undvika hög ljutt och
störande beteende.
Kör inte bort andra badare genom att kasta
•
alltför mycket bad.