Saunahuoneen Ilmanvaihto; Kiuasteho; Saunahuoneen Hygienia; Ventilation I Bastun - Harvia Modulo MD135SA Montage- Und Gebrauchsanleitung

FI

2.2. Saunahuoneen ilmanvaihto

Saunahuoneen ilman tulisi vaihtua kuusi kertaa
tunnissa. Kuvassa 4 on esimerkkejä saunahuoneen
ilmanvaihtoratkaisuista.
360°
Kuva 4.
Bild 4.
A. Tuloilmaventtiilin sijoitusalue. Jos ilmanvaihto
on koneellinen, sijoita tuloilmaventtiili kiukaan
yläpuolelle. Jos ilmanvaihto on painovoimainen,
sijoita tuloilmaventtiili kiukaan alapuolelle tai
viereen. Tuloilmaputken halkaisijan tulee olla
50–100 mm. Älä sijoita tuloilmaventtiiliä siten,
että ilmavirta viilentää lämpöanturia (katso
lämpöanturin asennusohje ohjauskeskuksen
ohjeesta)!
B. Poistoilmaventtiili. Sijoita poistoilmaventtiili
mahdollisimman kauas kiukaasta ja lähelle
lattiaa. Poistoilmaputken halkaisijan tulisi
olla kaksi kertaa tuloilmaputken halkaisijaa
suurempi.
C. Mahdollinen kuivatusventtiili (suljettu
lämmittämisen ja saunomisen aikana). Saunan
voi kuivattaa myös jättämällä oven auki
saunomisen jälkeen.
D. Jos poistoilmaventtiili on pesuhuoneen puolella,
saunan oven kynnysraon tulee olla vähintään
100 mm. Koneellinen poistoilmanvaihto
pakollinen.

2.3. Kiuasteho

Kun seinät ja katto ovat paneelipintaiset ja
paneelien takana on riittävä eristys, kiukaan
teho määritetään saunan tilavuuden mukaan.
Eristämättömät seinäpinnat (tiili, lasitiili, lasi, betoni,
kaakeli yms.) lisäävät kiuastehon tarvetta. Lisää
saunan tilavuuteen 1,2 m³ jokaista eristämätöntä
seinäpintaneliötä kohti. Esim. 10 m³ saunahuone,
jossa on lasiovi vastaa tehontarpeeltaan n. 12 m³
saunahuonetta. Jos saunahuoneessa on hirsiseinät,
kerro saunan tilavuus luvulla 1,5. Valitse oikea
kiuasteho taulukosta 2.

2.4. Saunahuoneen hygienia

Suosittelemme käyttämään saunoessa laudeliinoja,
jotta hiki ei valuisi lauteille.
Vähintään puolen vuoden välein kannattaa saunan
lauteet, seinät ja lattia pestä perusteellisesti. Käytä
juuriharjaa ja saunanpesuainetta.
Pyyhi kiuas pölystä ja liasta kostealla liinalla. Poista
kalkkitahrat kiukaasta 10 % sitruunahappoliuoksella
ja huuhtele.
12
min. 1000 mm
min.
500 mm
180°
SV

2.2. Ventilation i bastun

Luften i bastun borde bytas sex gånger per timme.
Bild 4 visar exempel på ventilation av bastun.
B
A. Placering av tilluftsventil. Om ventilationen
är maskinell placeras tilluftsventilen ovanför
aggregatet. Vid självdragsventilation placeras
tilluftsventilen under eller bredvid aggregatet.
Tilluftsröret bör ha en diameter på 50–
100 mm. Placera inte tilluftsventilen så att
luftströmmen kyler ner temperaturgivaren (se
monteringsanvisningen för temperaturgivare i
manualen för styrenheten)!
B. Frånluftsventil. Placera frånluftsventilen så
långt från aggregatet och så när golvet som
möjligt. Frånluftsröret bör ha en diameter som
är två gånger större än tilluftsrörets.
C. Eventuell torkventil (stängd under uppvärmning
och bad). Bastun kan också torkas genom att
lämna dörren öppen efter badandet.
D. Om frånluftsventilen är i badrummet
bör bastudörren ha en springa på minst
100 mm nertill. Maskinell frånluftsventilation
obligatorisk.

2.3. Aggregateffekt

När väggarna och taket är panelade och det finns en
tillräcklig isolering bakom panelerna fastställs effekten
enligt bastuns yta. Väggytor utan isolering (tegel,
glas, betong, kakel osv.) kräver ökad aggregateffekt.
Lägg till 1,2 m³ till bastuns yta för varje kvadrat
väggyta utan isolering. T.ex. en bastu med glasdörr
på 10 m³ motsvarar ca 12 m³ till effektbehovet. Om
bastun har stockväggar multipliceras bastuns yta
med 1,5. Välj rätt aggregateffekt i tabell 2.

2.4. Bastuhygien

Vi rekommenderar att sitthanddukar används i
bastun så att inte svett rinner på lavarna.
Tvätta bastuns lavar, väggar och golv omsorgsfullt
med minst ett halv års mellanrum. Använd skurborste
och tvättmedel för bastu.
Torka damm och smuts av aggregatet med en
fuktig duk. Avlägsna kalkfläckar från aggregatet
med 10 % citronsyrelösning och skölj.
D