Käynnistys Ja Pysäytys; Kiertosuunnan Vaihto - Bosch GDS 30 PROFESSIONAL Bedienungsanleitung

3 609 929 345 - Buch Seite 2 Freitag, 5. Dezember 2003 12:16 12
Toimintatapa
Sähkömoottori käyttää työkalunpidintä 6 vaih-
teiston ja iskukoneiston kautta.
Työvaihe jakautuu kahteen vaiheeseen:
Ruuvinvääntö ja kiristäminen (iskukoneisto
käytössä)
Iskukoneisto käynnistyy heti, kun ruuviliitos kiris-
tyy ja kuormittaa moottoria. Iskukoneisto muuttaa
tällöin moottorin väännön tasaisiin kiertoiskuihin.
Ruuvia avattaessa on toiminta käänteinen yllä-
mainittuun verrattuna.
Käyttöönotto
Tarkista verkkojännite: Virtalähteen jännitteen
täytyy olla sama, kuin mallikilpeen merkitty.
230 V-merkittyjä laitteita voidaan käyttää myös
220 V verkoissa.
Käynnistys ja pysäytys
Käynnistä kone painamalla käynnistyskytkintä 4
ja pitämällä se painettuna.
Pysäytä laite irrottamalla ote käynnistyskytki-
mestä 4.

Kiertosuunnan vaihto

Suunnanvaihtokytkimen 5 asentoa muuttamalla
valitaan haluttu kiertosuunta.
Kiertosuuntaa saa vaihtaa vain koneen 5
ollessa kytkettynä pois päältä.
Työskentelyohjeita
Iskuruuvinvääntimessä on neliö-työkalunpidin 6
kaikkia yleisiä vaihtotyökaluja varten.
Vie laite mutterille/ruuville vain poiskytkettynä.
Iskuruuvinväännintä saa turvallisuussyistä
käyttää vain lisäkahvan 2 kanssa.
Vääntömomentti riippuu iskun kesto-ajasta. Suu-
rin saavutettava vääntömomentti on iskujen tu-
loksena syntyneiden
summa. Suurin vääntömomentti saavutetaan
n. 6 ...10 sekunnin iskujen kesto-ajan kuluttua.
Tämän jälkeen kiristysmomentti kasvaa vain vä-
hän, sitä vastoin vaihteistokotelo lämpenee huo-
mattavasti.
57 • 3 609 929 345 • 03.12
Liika kuumenemisen seuraus on kaikkien is-
kukoneiston osien suurempi kuluminen ja
suurempi voiteluaineen tarve.
Iskun kesto on määritettävä jokaiselle tarvitta-
valle kiristysmomentille. Todellisen kiristysmo-
mentin tulee aina tarkistaa momenttiavaimella.
Ruuviliitokset kovalla, joustavalla tai
pehmeällä vasteella
Jos kokeessa mitataan iskusarjassa saavutetut
vääntömomentit ja merkitään ne kaavioon, saa-
daan tuloksena momentin kulkua kuvaava käyrä.
Käyrän korkeus kuvaa suurinta saavutettavaa
vääntömomenttia, jyrkkyys osoittaa missä ajassa
tämä momentti on saavutettu.
Vääntömomentin kulku riippuu seuraavista
tekijöistä:
– Ruuvien/muttereiden lujuudesta
– Alustan laatu (laatta, lautasjousi, tiiviste)
– Ruuvattavan materiaalin kovuus
– Ruuviliitoksen voiteluolosuhteet
Näistä syntyvät seuraavat käyttötapaukset:
Kova vaste syntyy ruuvattaessa metallia metal-
liin aluslaattaa käyttäen. Suhteellisen lyhyen
isku-ajan kuluttua saavutetaan suurin vääntömo-
mentti (jyrkkä ominaiskäyrä). Liian pitkä isku-aika
vahingoittaa vain konetta.
Joustava vaste syntyy ruuvattaessa metallia
metalliin, mutta jousilaattaa, lautasjousta, side-
pulttia tai kartiomaisella vasteella varustettuja
ruuvia/muttereita ja jatko-osia käyttäen.
Pehmeä vaste syntyy ruuvattaessa esim. metal-
lia puuhun tai käytettäessä lyijy- tahi kuitualusle-
vyjä.
Joustavalla ja pehmeällä vasteella on suurin
vääntömomentti pienempi kuin kovalla vasteella.
Lisäksi tarvitaan huomattavasti pitempi isku-aika.
yksittäismomenttien
Suomi - 2